Ajankohtaista marjatilojen kasvinsuojelusta - rikkanenätti ja vatun äkämäpunkki
Teksti ja kuvat Helena Kauppinen
Vatun äkämäpunkki Glen Amplen riesana
Äkämäpunkin vioitus Glen Amplella.
Marjanviljelyneuvojat eri puolilta Suomea kertovat vadelman Glen Ample kasvustojen olevan tänä vuonna yleisesti vatun äkämäpunkin saastuttamia. Äkämäpunkin vioitus ilmenee lehdissä keltaisina alueina, itse punkki on mikroskooppisen pieni, eikä näy paljaalla silmällä.
Glen Ample herkkä vioittumaan
Glen Ample on muita lajikkeita herkempi saamaan vioituksia äkämäpunkista. Jos tilalla on äkämäpunkin vioituksia Glen Amplessa, tuholaista on todennäköisesti myös muissa lajikkeissa, vaikka vioituksia ei näykään. Glen Amplella kynnysarvo äkämäpunkin torjunnassa onkin 10 % (10 %:lla lehdistä on vioituksia), kun kynnysarvo muilla lajikkeilla se on 20-50%.
Vinkkejä torjuntaan
Tänä kesänä on myös todettu, että vatun äkämäpunkin torjuntaan hyväksytty Carbon Kick Booster ei välttämättä tehoa toivotulla tavalla. Siksi onkin syytä kiinnittää huomiota riittävään nestemäärään, kokeessa nestemäärän kaksinkertaistaminen on parantanut vaikutusta huomattavasti.
Kiinnite tehostaa vaikutusta(?)
Lisäksi kiinnitteen käytöllä saattaa olla torjuntaa tehostava vaikutus. Jos lohkolla on paha äkämäpunkkivioitus, kannattaa torjunta tehdä myös sadonkorjuun jälkeen. Ruiskutus tulee tehdä lämpimänä päivänä.
* * * * *
Eroon rikkanenätistä
Rikkanenätti on sitkeä rikkakasvi, joka on levinnyt jo monelle mansikkapellolle taimimateriaalin mukana. Kun kasvin on kerran pellolleen saanut, se leviää herkästi maa-aineksen siirron ja maan muokkauksen yhteydessä. Nyt sadonkorjuun jälkeen on aika aloittaa taistelu rikkanenättiä vastaan!
Tunnista rikkanenätti oikein (jatkoa)
Rikkanenättiä muistuttaa läheisesti toinen rikkakasvi, rantanenätti,
joka on yksivuotinen siemenlevintäinen, eikä se siksi muodostu yhtä pahaksi
ongelmaksi. Kannattaakin opetella erottamaan nämä kaksi kasvia, jotta
rantanenätti ei aiheuta turhaa stressiä.
Rantanenätin varma tunnusmerkki ovat lehdykän tyvessä olevat
korvakkeet, joita rikkanenätillä ei ole. Kun tämän on oppinut, alkaa kasvit
pian erottaa jo yhdellä silmäyksellä (katso havainnekuvaa).
Älä kynnä
Rikkanenätin ongelman ydin on sen monivuotisuus, ja kyky
lisääntyä aivan pienestä juurenpalasta, mukulasta. Vaikka kasvi lisääntyy myös
siemenestä,siementaimia käytännössä
harvoin nousee. Sen sijaan maanmuokkaus pilkkoo juuret pieniksi paloiksi, ja
jokaisesta pienikokoisesta mukulasta, joita aikuisessa kasvissa on useita
kymmeniä, voi alkaa kasvaa uusi taimi. Torjunnassa ruiskutusten ohella onkin
tärkeää välttää maan muokkausta.
Miten erotat rikka- ja rantanenätin toisistaan?
Klikkaa yllä olevaa kuvaa suurentaaksesi piirrosta (lähde: Retkeilykasvio).
Torju rikkanenätti näin
Rikkanenätin torjunta vaatii kaksi tai kolme kasvukautta. Toimi näin:
Mansikan
sadonkorjuun päätyttyä ruiskuta pelto glyfosaatilla. Poista muovi. Älä
kynnä, jos muokkaaminen on välttämätöntä, tee kevyt muokkaus.
Seuraavana
kesänä anna rikkakasvien kasvaa elokuun puoleen väliin asti. Ruiskuta glyfosaatilla 6-8 l /ha. Ruiskuta hyvällä
ruiskutussäällä, anna vaikuttaa pitkään. Ole huolellinen ruiskuttaessasi,
pienetkin ruiskuttamatta jääneet alueet voivat vesittää koko työn.
Seuraavana
keväänä lohkolle kylvetään vilja. Suorakylvö on suositeltavin, ja maata ei tule muokata yli 5 cm syvyyteen.
Viljalta
rikkakasvit torjutaan mcpa-, mekoproppi- tai dilkoproppi-valmisteella tai
näiden seoksella. Ruiskutus tehdään pensomisen lopulla eli mahdollisimman
myöhään. Hollantilainen asiantuntijamme Harrie Pijnenburg suosittelee tähän
ruiskutukseen Cantoria maksimi- annostuksella. Cantorin tehoaineet ovat
florasulami ja 2,4 D.
Syksyllä
ota maanäyte (kohdasta, jossa rikkanenättiä kasvoi runsaasti)
kukkaruukkuun 15-20 cm
syvyydestä. Jos ruukussa ei ala kasvaa rikkanenättiä, on torjunta
onnistunut. Älä kynnä, oli tulos mikä tahansa.
Jos
taimia vielä nousi, viljele vielä toinen kesä viljaa suorakylvönä, ja tee
sama rikkakasviruiskutus. Toinen viljakesä on suositeltava, vaikka tulos
olisikin tyydyttävä.