Tiivistelmä Hannu Salon esitelmästä Kaamosmarjapäivillä 2.12.2010.
Lyhin marjakesä pitkiin aikoihin
Mansikan tuotantoala kasvussa
Mansikan satomäärä jäi valtakunnallisesti tuotantokaudella 2010 alle yhdeksän (9) miljoonan kilon. Mansikan keskihinnaksi muodostui seurantaan kuuluvilla tiloilla 3,25 €/kg alv 0%.
Vuonna 2009 mansikanviljelyala oli 3.270 hehtaaria, jossa oli nousua edelliseen vuoteen 45 hehtaaria. Viljelijämäärä jatkoi edelleen laskua ollen viime vuonna 1.426 yrittäjää.
Vadelman hinta kohosi, mutta viljelyala laski
Vadelman tuotantomäärä oli kesällä 2010 reilu 600 tonnia. Vadelman hintataso oli edelliseen vuoteen verrattuna selvästi korkeampi ollen seurantaan kuuluvilla tiloilla 8,02 €/kg alv 0%.
Vadelman viljelyala on lähtenyt hienoiseen laskuun ollen viime vuonna 440 hehtaaria. Vadelmaa tuotettiin yhteensä 644 viljelmällä.
Pensasmustikasta lähes 9 eur/kg
Pensasmustikan keskihinta oli viime kesänä 8,9 €/kilolta ja sen kokonaissatomäärä oli 65 tonnia. Pensasmustikan viljelyala Suomessa on 70 hehtaaria.
Pensasmustikkaa viljeli 161 yrittäjää.
* * *
Hannu Salo (kuva Ilkka Voutilainen).
Hannu Salosta puutarhaneuvos
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salolle on myönnetty puutarhaneuvoksen arvonimi.
| |
Kannattaako marjojen yhteismarkkinointi?
muokattu Ilkka Voutilaisen tekstistä
Tapio Rautiainen luennoi Hedelmä- ja Marjanviljelijäin Liiton järjestämillä Kaamosmarjapäivillä 2010 marja-alan yhteismarkkinointiyrityksistä. Tapion mukaan varsinkin 1980-luvulla mansikan viljelyalueilla perustettiin marjanviljelijöiden yhteismarkkinointiyrityksiä mm. Puumalaan, Pielavedelle, Varpaisjärvelle, Leppävirralle, Vesannolle ja Suonenjoelle.
Myöhemmin yrityksiä syntyi myös Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Ne ovat olleet yritysmuodoltaan joko osuuskuntia tai osakeyhtiöitä. Luonnollisesti näiden joukossa on sekä onnistumisia että epäonnistumisia, Tapio kertoi.
Yhteismarkkinoinnin hyödyt
Yhteismarkkinointiin osallistuvilla kumppaneilla on käytössään alueellinen tai valtakunnallinen markkinointikanava - onnistuessaan kohtuullisilla kustannuksilla. Tapio Rautiaisen mukaan yritys saa käyttöönsä markkinatietoa kysynnän ja tarjonnan vaihtelusta sekä hinnanmuodostuksesta.
Tämä kaikki antaa marjanviljelijöille aikaa ja voimavaroja keskittyä laadukkaaseen tuotantoon. Samalla onnistuessaan yhteismarkkinointi luo edellytyksiä myös nopeisiin toimenpiteisiin tuontimarjoja vastaan. Yhteismarkkinointi on Rautiaisen mukaan hyvä keino turvata koko sadon markkinointi.
Markkinointiyrityksen riskit monitahoisia
Avainhenkilöiden henkilövalinnan onnistuminen on yksi keskeisimmistä yhteismarkkinointiyrityksen onnistumisen eväistä. Tärkeätä on, että avainhenkilöt sitoutuvat, mutta he voivat myös tavoitella omaa etuaan, Tapio Rautiainen korosti. Tämä kaikki korostaa yhteisyrityksen hallituksen vastuuta.
- ”Hallituksesta on löydyttävä taloustajua, sillä velka syntyy aina helposti ja tunnetusti lyhenee hitaasti”, Tapio korosti. Hän kehotti myös selvittämään, onko yhteistoimijoilla omavelkaisia takauksia. Niin ikään kollektiivisen vastuun on hänen mukaansa oltava kunnossa.
- ”Myös luottotappioiden välttäminen on tärkeää. Myyntisaatavat on hanskattava, sillä päiväsaldot ovat suuria. Investointien suhde liikevaihtoon on oltava tasapainossa ja lainojen takaisin maksu hallittava”, Rautiainen jyrisi.
Tulevaisuuden näkymät yhteismarkkinoinnissa
Laadukkaan toiminnan vaatimukset kasvavat tulevaisuudessa. Tapio Rautiaisen mukaan laatujärjestelmien on oltava kunnossa, jos toimittaa marjoja isoille yhteistyökumppaneille. Luonnollisesti sähköinen liiketoiminta eri toimijoiden välillä on nykypäivää, sillä tilaukset, laskut ja asiakirjat liikkuvat verkossa.
Kuluttajat ovat myös entistä aktiivisempia antamaan palautetta ja he ovat kiinnostuneita ruoan alkuperään ja tuotanto-olosuhteisiin liittyvistä asioista. Kustannustehokas verkostoituminen on vastaus kiristyvään kilpailuun, Tapio Rautiainen terotti.
EU-hyväksytty tuottajaorganisaatio - onko se mahdollisuus?
Tapio Rautiaisen käytännön kokemukset Tuottajain Marja Oy:stä osoittavat, että yhteisyrityksen liikevaihto jäi vähäiseksi, koska sääntö koko sadon markkinoinnista yhteisorganisaation kautta rajoitti marjanviljelijöiden osallistumista. Lisäksi raportointi on vaativaa, ja tällaisessa tapauksessa se kuluttaa henkilöresursseja liikaa.
Yhteismarkkinoinnista saatava hyöty oli prosentuaalisesti pientä, joten toimiakseen yhteismarkkinointiyritykselle pitäisi saada suuri liikevaihto, Tapio Rautiainen tähdensi lopuksi.
| |
